Kiinalainen akupunktio on kehittynyt monien vaiheiden ja koulukuntien myötävaikutuksella varovaisesti arvioiden n. 4000 vuoden ajan. Klassinen 5 elementin ajatusmalli syntyi aikana, jolloin ihmiset kokivat olevansa yhtä muun luomakunnan kanssa. Ihminen oli osa Luonnon Suurta Suunnitelmaa. Elementtiajatteluun vaikuttivat vahvasti intialaiset Veda-kirjat ja sikäläinen elementtiteoriaan perustuva Ayerveda-lääketiede.
Kiinassa elementtioppi vakiinnutti asemansa Han-dynastian aikana n. 200 e.Kr. Tällöin maassa tutkittiin ahkerasti luontoa, luonnonlakeja ja niiden vaikutusta ihmiseen. Akupunktio syntyi yksilön tueksi säilyttämään elämää ja terveyttä, estämään sairauksia ja auttamaan ihmistä löytämään olemassaololleen merkitystä.
Kiinan kulttuurivallankumouksen aikaan 1900-luvun alussa lääketiedettäkin ryhdyttiin muuttamaan yhteiskunnan uusia arvoja vastaavaksi. Vanhat hoitomallit leimattiin mystisiksi ja yhteiskunnallisesti arveluttaviksi. Uusia hoitomalleja haettiin länsimaisesta lääketieteestä. Länsimaisen lääkärikoulutuksen saaneella vallankumousjohtajalla, lääkäri Sun Yat-Sella, oli merkittävä osuus kiinalaisen lääketieteen standardisoimisessa. Monituhatvuotiset, usein eri sukujen sisällä suullisena perintönä siirtyneet hoitomenetelmät pyrittiin yhdenmukaistamaan ja ”uudenaikaistamaan.” 1950-luvulla Mao Tse Tung jatkoi yhteiskuntamuutoksia. Vanha kiinalainen lääketiede muuttui perinteiseksi kiinalaiseksi lääketieteeksi (Traditional Chinese Medicine, TCM). TCM läheni länsimaista lääketiedettä ja sairauksia ryhdyttiin hoitamaan enemmän fyysisistä oireista käsin samalla kun ulkoisille taudinaiheuttajille annettiin merkittävä rooli sairauksien etiologiassa. Kehoon hyökännyttä ulkoista patogeenia (esim. Kosteutta, Kylmää, Kuumaa) etsittiin pulssista ja kieltä tutkimalla. Usein hoidon apuna käytettiin myös yrttilääkintää.
Varhaisemmassa 5 elementin akupunktiossa sairauden syitä etsitään syvemmältä ihmisestä. Se ottaa huomioon tunteen ja hengen/tietoisuuden tasot ja lähtee oletuksesta, että erilaisten olemuspuolien tasapainottaminen vie potilasta eteenpäin elämässä. Ennaltaehkäisyllä on tärkeä rooli. Diagnostisoitaessa on oleellista kiinnittää huomiota esim. ahdistuksen, surullisuuden, pohdiskelevaisuuden, ilon, vihan ja pelon tunneskaalaan sekä niiden mahdolliseen esiintymiseen oireiden yhteydessä. Sairaudet syntyvät sisäisistä JA ulkoisista taudinaiheuttajista sekä tekijöistä, jotka eivät ole selkeästi kumpaakaan, esim. rakenteelliset heikkoudet, ruokavalio, ylirasitus, suolistoloiset, onnettomuudet, seksuaalisuus yms. Pelkkä oireen hoito ei 5 elementin akupunktiotyylissä ole riittävää.
Kiinalaisen filosofian mukaan kaikki oleva on Taon ilmentymää – Ikuisen ja Päättymättömän, joka jakaantuu kahdeksi vastakkaiseksi ja toisiaan täydentäväksi energiaksi Yin ja Yang. Yin ja Yang ovat kaiken olevan sisäpuoli ja ulkopuoli, kaikkien vastakohtaisuuksien pari, joiden energia (Qi) ilmenee 5 vaiheena eli Vesi-, Puu-, Tuli-, Maa- ja Metalli-elementteinä. Elementit luovat kukin omat sisäelimensä ja syvemmät sielun tasonsa(mikrotaso) sekä luonnossa ilmenevät vuodenajat(makrotaso). Kaikki elävä maailmankaikkeudessa kulkee alusta loppuun näiden vaiheiden halki.
Vesi-, Puu-, Tuli-, Maa- ja Metalli muodostavat elementtikehän, joka liittää ne toinen tosiinsa. Kunkin elementin tulee täyttää oma osuutensa elementtikierrossa. Diagnoosi ja hoito perustuvat ajatukseen, että jokaisella ihmisellä on yksilöllinen suhde yhteen elementeistä. Pääelementti suojelee ihmistä ja kantaa suurimmat murheet, kun kärsimme. Se ilmentää fyysistä, emotionaalista ja henkistä epätasapainoa, kun sairastumme tai voimme huonosti.
Fyysisen kehon lisäksi terveyteen ja tasapainoon vaikuttaa myös mieli ja henki sekä ympäröivät luonnonlait. Nämä tekijät huomioidaan sairauden syyn selvittämisessä ja vain näin diagnosoidessa voidaan taata tehokas ja parantava hoito. Hoitotapahtumassa huomio kohdistetaan häiriintyneeseen elementtiin, jonka akupunktikko löytää aistiensa avulla: hoitaja katselee, kuuntelee, haistelee, koskettaa ja tunnustelee. Kun syytekijä löydetään, se tasapainotetaan ja potilas tulee terveeksi. Klassinen 5 elementin akupunktio on eräs turvallisimmista, laaja-alaisimmista ja avarakatseisimmista käytössämme olevista parantamismenetelmistä.
Vahva luonnonlakien teoreettinen malli ja akupunktikon omaan persoonaan sidottu parantamistaito on tärkeää 5 elementin akupunktiossa. Vanhoissa klassikoissa kuten Keltaisen Keisarin Sisätauti-klassikossa ”Nei Jing” pidettiin hoidon onnistumisen kannalta erityisen tärkeänä akupunktikon henkilökohtaista asennetta ja sisäistä käytöstä. Nei Jingissä korostetaan, että hoitaja voi viedä potilasta vain sen matkaa terveyden polulla kuin on itse polulla kulkenut. Itsetuntemukseen johtavia teitä on monia – 5 elementin akupunktio on eräs niistä.
Suomessa klassista akupunktiota voi opiskella Helsingissä (www.prometheus.fi), Espoossa (www.akupunktioseura.com) ja Tampereella (www.akupunktiokoulu.fi).
No comments:
Post a Comment